Taas on vuoden se periodi, jolloin flipattu, noin 300 opiskelijan vastuukurssini on käynnissä. Aloitusviikko ja ensimmäinen aiheviikko ovat takana ja viisi aiheviikkoa edessä. Pari päivää ennen kurssin alkua jouduimme tekemään vaikean päätöksen kurssin kaiken opetuksen siirtämisestä etämuotoon. Ainoan poikkeuksen muodostaa pienimuotoinen laskutupatoiminta (vapaata laskemista ohjaajan tuella), jota toteutetaan niin, että samassa tilassa on enintään 8 opiskelijaa. Lähes koko syksyn onnistuimme järjestämään flippauksen prime time -tapaamiset kampuksella lähiopetusta haluavien opiskelijoiden osalta. Nyt olemme olleet tämän lukuvuoden osalta uuden edessä ja toimimme täysin etänä. Onneksi ehdimme syksyllä tutustua opiskelijoihin ja ryhmäyttää pienryhmät lähiopetuksessa.
Mieleni on tämän toteutuksen osalta huomattavasti viime vuotta rauhallisempi. Lähes kaikki videot, tehtävät ja opintomoniste olivat nyt valmiina ja opiskelijoiden käytössä jo ennen kurssin alkua. Prime time -tilaisuuksien suunnittelun jätin tarkoituksella kurssin edetessä tehtäväksi, koska en etukäteen tiennyt opetusmuotoamme etäilyn ja lähiopetuksen välillä. Haluan myös huomioida opetuksessani opiskelijoiden taitotason ja jättää itselleni mahdollisuuden muokata osaa tehtävistä omien ja muiden opettajien havaintojen pohjalta.
Vaikka näennäisesti suuri osa hommista on tehtynä jo ennen kurssin alkua, tekemisen puutetta ei kurssin aikanakaan ole. Opiskelijat muistuttelevat aktiivisesti olemassaolostaan useiden sähköisten viestimien kautta. TEAMS, telegram, sähköposti ja moodle-aktiviteettien kysymysboksit kilkattavat tasaista tahtia. Etänä oleminen lisää ainakin oman mutuni mukaan käytännönjärjestelyihin liittyviä kysymyksiä.
Toinen työllistäjä on ”poliisina” toimiminen. Opiskelijat keräävät viikoittain pisteitä erilaisista tehtävistä, etäläsnäoloista ja aktiviteeteistä koko kurssin ajan. Opintojaksollani ei ole lopputenttiä, vaan edellä mainittujen lisäksi pisteitä tulee 3 pienestä osaamistestistä sekä kurssin päättävästä harjoitustyöstä. Osaamistestit ovat automaattitarkisteisia, ei-valvottuja, tunnin pituisia moodle-tenttejä, joissa saa käyttää vapaasti kaikkea materiaalia, mutta ei kysyä kaverilta apua. Myös harjoitustyö on yksilösuoritus.
Tämän tyylinen jatkuva-arviointi herättää väkisinkin minut opettajana pohtimaan sitä, kuinka paljon ”huijaamista” tapahtuu. Kuinka paljon tehtävistä kopioidaan kaverilta ja kuka osaamistestin todella tekee? Toisaalta mietin, onko todella minun tehtäväni vahtia sitä, että opiskelijat toimivat sääntöjen mukaan. Aikuisten opiskelijoiden pitäisi mielestäni olla kypsiä ymmärtämään sen, että he opiskelevat itseään varten. Oleellista ei ole pistepotti vaan oppiminen. Valitettavasti välillä osa menee siitä, mistä aita on matalin ja ei toivottuja työskentelytapoja havaitaan. Tämän vuoksi olen aikeissa seurata viikoittain muun muassa itse- ja vertaisarviointien tasoa ja harjoitustyöt ajetaan plagiaatintunnistusjärjestelmän kautta. Toisaalta keskustelemme työskentelymenetelmistä opiskelijoiden kanssa viikoittaisissa kokoontumisissa ja yritämme korostaa nimenomaan oppimisen tärkeyttä.
Samaan aikaan kun pohdiskelen mahdollista huijaamista, olen toisaalta iloinen kurssin lopputentittömyydestä. Päätös kurssin tentittömyydestä syntyi osin koronarajoitusten ja osin tentteihin liittyvien muiden ongelmien suhteen. Koen, ettei tentti läheskään aina mittaa todellista osaamista vaan enemmänkin edellisen illan pänttäyksenä päähän tarttuneita, ulkoa opeteltuja yksityiskohtia. Lopputentti myös helposti ohjaa ottamaan suuren osan kurssia kevyesti ja paneutumaan aiheeseen vasta kurssin lopussa. Lisäksi monia matemaattisen osaamisen osa-alueita on vaikeaa mitata kirjallisella tentillä. En missään nimessään nimessä halua sanoa, että kaikki tentit ovat huonoja. Tenteille on paikkansa, mutta on hyvä tiedostaa ongelmat. Olen iloinen, että pääsen nyt tällä flipatulla kurssilla testaamaan tentittömyyttä. Toki minulla on kuitenkin käytössä nuo pienet osaamistestit, joiden yhteisvaikutus arvosanaan on 15 %.
Nyt pidän peukut pystyssä, että kurssi etenee kunnialla loppuun ja opiskelijat jaksavat innostua matematiikasta etäilystä huolimatta.
